Helmikuun lopulla Suomessa, kuten monessa muussa Euroopan maassa jo aiemmin, ihmeteltiin oudon rusehtavan sävyn saanutta lunta. Syynä oli Saharan autiomaasta lentänyt hiekka, joka laskeutui lopulta maahan lumisateen mukana värjäten lumen “oranssiksi”. Hiekkapöly näkyi myös vuodenajalle poikkeuksellisen heikkona ilmanlaatuna, minkä esimerkiksi KAMUn käyttäjät saattoivat havaita palvelumme ilmanlaatuennusteista.
Ilmanlaadun muutosten seuraaminen on erityisen tärkeää astmaatikoille ja muille keuhkosairaille, sillä niillä voi olla vaikutusta sairauden oireisiin ja niiden voimakkuuteen. Kroonisista keuhkosairauksista kärsivät eivät silti ole ainoita, jotka altistuvat ilmansaasteille: hengitämme kaikki samaa ilmaa, eikä kenenkään elimistö ole turvassa epäpuhtauksilta. Oheisesta See the Air -ilmanlaatublogissa julkaistusta kuvasta näet, miten pitkälle eri kokoiset hiukkaset voivat kulkeutua kehossamme.
Mutta mitä haittaa saasteille altistumisesta konkreettisesti on? Ensinnäkin huono ilmanlaatu lisää monien terveysongelmien, kuten keuhkosairauksien, syöpien ja sydänsairauksien riskiä. Ne heikentävät potilaiden elämänlaatua huomattavasti, mutta myös tappavat: Euroopan ympäristövirasto EEA:n mukaan ilmansaasteet linkittyvät vuosittain jopa 400 000 ennenaikaiseen kuolemaan EU-maissa.
Vuosikausia jatkuva säännöllinen saastealtistus kasvattaa tietenkin sairastumisen riskiä entisestään, mutta huonon ilmanlaadun haitat näkyvät jo lapsilla ja nuorilla. Erään saksalaistutkimuksen mukaan jopa vähäisille saastemäärille altistuminen pikkulapsena vaikuttaa keuhkojen kehittymiseen siten, että keuhkojen toimintakyky on vielä vuosia myöhemminkin muita heikompi.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että hengittämämme ilma on puhdasta eikä huonon ilmanlaadun haitoista tarvitse juuri murehtia. Silti myös meillä ilmanlaatu vaihtelee ja vaikuttaa ihmisten terveyteen: monet oirehtivat esimerkiksi keväisin, kun ilmassa on lumien sulettua erityisen paljon katupölyä. THL:n tutkimuksessa havaittiin, että kun ilmassa oli paljon katupölyä, Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät. Erityisen voimakkaasti vaikutus näkyi raitiovaunun kuljettajilla, jotka altistuvat työpäivänsä aikana raitiovaunujen ovista sisään tuleville ilman epäpuhtauksille.
Ilmaston lämpeneminen ja kaupungistuminen lisäävät saasteiden määrää ja huonon ilmanlaadun vahingollisia vaikutuksia terveydelle. Koronapandemian aikana olemme alkaneet käyttää kasvomaskeja suojautuaksemme virukselta, mutta maskin käytölle olisi syytä myös silloin, kun ilmanlaatu on huono. Ilmanlaatu ja saasteille altistuminen ovatkin yhä tärkeämpää tietoa jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Saastuneimpien alueiden välttäminen ja ulkona liikkumisen ajoittaminen mahdollisuuksien mukaan sellaisiin hetkiin, kun ilma on puhtaampaa, voi auttaa pienentämään omaa saastealtistusta.
KAMU Health Oy ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki toteuttavat keväällä 2021 kokeilun, jossa pääkaupunkiseudulla asuvat vapaaehtoiset pääsevät seuraamaan henkilökohtaista ilmansaastealtistustaan KAMUn palvelun avulla. Vapaaehtoiset saavat kokeilusta arvokasta tietoa ilmanlaadun vaikutuksista terveyteensä. Kokeilu on osa ilmanlaatutiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävää UIA HOPE -hanketta. Ilmoittautuminen kokeiluun on nyt auki – liity tästä kokeilun Facebook-tapahtumaan, lue lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan!
